Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €

Työyhteisön liima

Sunnuntai 10.9.2017 klo 9:29 - Riitta Mykkänen-Hänninen


Jokaisella meistä on työyhteisössä kaksi roolia. Ensimmäinen niistä on tehtävä, jonka suorittamisesta saamme rahallisen korvauksen ja jota vastaan annamme ammatillisen osaamisemme organisaation käyttöön.

Tämä ammatillinen rooli pitää sisällään työn vastuut, velvollisuudet ja rajat. Tähän tehtävään olemme kouluttautuneet ja saaneet työpaikalla perehdytyksen.

Toinen roolimme on työryhmän jäsenyys. Miten osallistumme työryhmän työskentelyyn, miten viestimme, miten annamme ja vastaanotamme palautetta ja millaisilla teemoilla liitymme työpaikalla toisiin ihmisiin? Tiedämmekö oman työtapamme merkityksen naapurin työsuoritukseen? Työskentelemmekö omissa poteroissamme, kuin kilpajuoksijat omilla radoillaan vai yhteisillä areenoilla, samaan maaliin pelaten?

Yksilöllä on luontainen halu kuulua ryhmään

Halu kuulua ryhmään on ihmiselle luonteenomaista. Liittymiseen tarvitsemme jonkin kiinteyttä ja yhteyttä muihin ylläpitävän ”liiman”. Työpaikalla liiman tulisi olla työ – tekemisen päämäärä ja yhteinen tavoite.  

Ajoittain työyhteisö kuitenkin ajautuu tilanteeseen, jossa yhdistävä tekijä on epäkohtien etsiminen, muutosvastarinta ja turhautumisen jakaminen. Jatkuvat muutokset ja uudistumisen vaatimukset voivat synnyttää näköalattomuutta. Työntekijä on osa systeemiä, muttei koe olevansa merkityksellinen osa systeemiä.

Työn tutkiminen ja tavoitteen kirkastaminen on mahdollista yhdessä keskustellen. Organisaation ulkopuolinen ammattilainen voi auttaa yhteisöä tarkastelemaan työtään uudesta näkökulmasta ja ohjata keskustelua työssä kehittymisen suuntaan.

Merkityksellisyys ja sisäinen motivaatio

Työn merkityksen etsiminen ja löytäminen ovat työhyvinvoinnin ydin. Kokemus työn arvosta ja merkityksestä synnyttää sisäistä motivaatiota, halun kehittää ja kehittyä.

Työ on silloin jotakin enemmän kuin siitä saatava rahallinen korvaus suhteessa annettuun aikaan ja ammatilliseen panokseen - se on tavoitteellista tekemistä, onnistumisten havaitsemista, yhteistä iloitsemista ja kiitosten sekä arvostuksen jakamista hyvin tehdystä työstä.

Työelämän laatu ja sen kautta työhyvinvointi ovat suoraan yhteydessä työn tuottavuuteen. Siksi työn tekemisen johtaminen kaipaa rinnalleen työyhteisön vuorovaikutusilmapiirin ja työn merkityksen johtamista.

 

Avainsanat: työhyvinvointi, vuorovaikutus


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini

Lähettääksesi kommentin sinun tulee kirjoittaa alla oleva merkkijono kenttään